Olemme luonnostamme laumasieluja, taipuvaisia sosiaalisiin hierarkioihin, taipuvaisia soveltamaan eri moraalikoodia itseemme kuin muihin, sisäänpäin lämpeäviä ja kostonhaluisia. Tämän päivän lähi-idän kunniakulttuurit ovat lähimpänä sitä kulttuuria joka on ollut vallalla suurimman osan ihmiskunnan historiassa. Niin kuin valtioiden välisessä mittakaavassa tänäänkin, on yhteisön vakaus perustunut uskottavaan pelotteeseen, koston mahdollisuuteen. Kosto on suloinen koska siihen taipuvaiset ovat jatkaneet sukuaan laupeita posken kääntämiseen taipuvaisia kanssaeläjiään useammin.
Mediasta seuraamme maailmalla tapahtuvia kansannousuja, sisällis-sotia ja julmaksi kokemaamme käyttäytymistä eri kulttuureihin kuuluvissa yhteisöissä. On luonnollista tehdä eroa meidän ja muiden välille, lokeroida käytökseltään primitiiviseltä vaikuttavat ihmiset alapuolellemme.
Psykologisesti olemme kuitenkin kehittyneet pääosin nykyiselle tasollemme kauan ennen ihmisryhmien erkanemista toisistaan, evolutiivisten vaihteluiden ollessa lähinnä rodullisia. Mikä sitten estää meitä turvautumasta oman käden oikeuteen? Mikä mahdollistaa esimerkiksi ihmisluonnon kannalta vaikeasti pureskeltavan tasa-arvo –ajattelun voimistumisen niin oman yhteisön sisällä kuin laajemminkin?
Taustalla on yhteiskuntakokeilujen joukossa yksi parhaista, institutionaalinen järjestely nimeltään oikeusvaltio. Kun koemme, että yhteiskuntamme puolustaa kunniaamme ja oikeuksiamme, ei oman käden oikeutta tarvita. Tutkimukset kertovat henkirikollisuuden vähentyneen Suomessa 1900-luvun alusta, vaikka media mielellään vastakkaista mielikuvaa mielellään yllä pitääkin. Olosuhteiden synnyttämää väkivaltaa on vähentänyt erityisesti yhteiskunnan tasa-arvoistuminen ja tilastoja pitääkin suurelta osalta yllä kuningas alkoholi, jolla on osansa suurimmassa osassa suomalaisista henkirikoksista.
Mutta mitä tapahtuu jos luottamus oikeusvaltioon katoaa? Kauanko kestää, että sivistyksen pieni pintakerros raapaistaan pois ja ihmisluonto palaa tehdas-asetuksille? Veikkaan ettei kovin kauaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.